Mihin ovat hyvät bisnestavat kadonneet?

Sanotaanpa nyt ihan suoraan.

Jos joku tuntee pienen piston sydämessään, siihen lienee aihettakin.

Olen nimittäin viimeisten muutamien kuukausien aikana ihmetellyt mihin ovat kunnon bisnestavat kadonneet Suomesta.

Tai unohdetaan bisnes hetkeksi, miten olisi edes keskimääräiset käytöstavat?

Mitä ajattelee yritys, joka ITSE ottaa yhteyttä palkatakseen työntekijän, haastattelee, ja sen jälkeen katoaa kuin kamelin suolikaasu Saharaan? (olen kuullut saman tarinan monilta ystäviltä ja tuttavilta)

Mitä ajattelee yritys, joka itse ottaa yhteyttä palveluntarjoajaan, kutsuu paikalle pitkään palaveriin, pyytää tarjousta, ja sen jälkeen esittää Houdinin katoamistemppua?

Mitä ajattelee yritys, joka ehdottaa tapaamista ensi perjantaina klo 13, eikä viitsi edes kertoa ettei kukaan ehdi paikalle? Ei edes pahoittele jälkeenpäin tai pahoittele syöneensä itse pullat (senkin ymmärtäisin selityksenä hiljaisuutta paremmin). 

Mitä ihmettä voi liikkua päässä?

Tyhjä neukkari ilman syytä… miksi tämä on yleistymään päin?

Mitä pitäisi tällaisista yrityksistä ajatella?

Ei oikeastaan mitään.

Eihän se yrityksen vika ole, vaan ihmisen.

Ihminen se on, joka piiloutuu yrityksen taakse kun pitäisi kantaa sosiaalinen vastuu.

Ihminen se on, joka yrittää esittää kiireistä kun pitäisi pitää edes informoida oma päätös.

Ihminen se on, joka mokaa työnantajansa julkikuvan passiivisella ”PR-strategiallaan”.

En muuten puhu tässä pelkästään omista kokemuksistani, vaan myös monien kollegojeni ja ystävieni kokemuksista. Jokin omituinen remote control -rekryäminen ja remote control -ostotoiminta on valitettavasti yleistymään päin.

Voisin tässä helposti nimetä firmoja ja jopa ihmisiä, kuten jotkut toiset tekevät. Mutta käyköön armo oikeudesta, halusin vain tuoda esille tämän ihmeellisen epäkohdan, jotta se saisi mahdollisuuden tervehtyä päivänvalossa.

Kanssaihmiset, medbörgare, suomalaiset.
Löytäkäämme jälleen selkärankamme ja ”ollaan yhteydessä”.
Sovitaan, että tuota sanontaa käytetään vain tositarkoituksella. 

PS. Nyt kun mietin oikein tarkkaan omaa käytöstäni, löysin yhden tai kaksi tapausta menneisyydestäni jossa saatoin toimia samalla epämääräisyydellä mitä tässä arvostelin. Pahoittelen asianomaisille, lupaan parantaneeni tapani. 🙂 Näitä sattuu kaikille, mutta tavaksi ei kannattaisi ottaa.